Tänään langoilla olivat Risto, Reijo, Ulla ja Ritva. Leenakin oli "vihreänä" eli paikalla mutta tänään emme vaihtaneet ajatuksia. Osa Vireläisistä on aktiivisempia ja osa rimpauttelee harvemmin. Niinhän sitä toimii itsekukin: joskus on mukavaa rupatella ja joskus sitten ei.
Osalla laitteet toimivat oikein hyvin mutta Ullan ja Ritvan kohdalla yhä säädellään ja tehdään parannuksia. 3G-yhteys saattaa aiheuttaa pientä viivettä toisinaan. Kuulokemikrofonista toivotaan apua äänenlaatuun. Onneksi palveluntuottaja on kuulolla ja haluaa kuunnella kehittämisehdotuksia.
Selvästi on nähtävissä, että tämänkaltainen "vempain" on kätevä. Se innostaa ottamaan yhteyttä ja on mukava nähdä juttukumppani ikäänkuin livenä. Juttuhetkestä tulee elävämpi kuin puhelimessa. Ilmeet ja eleet merkitsevät niin paljon: myötätunto, ilo, hauskuus, suru, empatia...siinä ne ovat kaikki koettavissa yhdessä.
Senioriverkosta Satu ja Minna
Masennus on yleisimpiä mielenterveyden häiriöitä iäkkäiden keskuudessa. Se saattaa aiheuttaa monenlaisia elämänlaatuun heikentävästi vaikuttavia asioita kantajilleen. Voidaanko sosiaalisen median avulla tuoda heille turvallisuuden tunnetta, osallisuutta, yhteisöllisyyttä sekä iloa? Roihuvuoren palvelukeskuksen Vire-ryhmäläiset lähtivät kokeilemaan asiaa Pieni piiri-kuvapuhelimien avulla. Tässä blogissa Senioriverkko-projekti seuraa ryhmäläisten seikkailua sosiaalisen median maailmassa.
25. lokakuuta 2012
Joskus tekee mieli, toisinaan sitten ei
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti